Põltsamaa
  | |
 HAKU  
Historiaa
Ritarikunnan muinaislinna
Liivinmaan Kuningaskunta
Heinrich Claus von Fick
Woldemar Johann von Lauw
Jacob Heinrich von Lilienfeld
August Wilhelm Hupel
Nigulisten seurakunta
Pühavaimun (Pyhän hengen) seurakunta
Võisikun kartano ja “Keisarin hullu“
Viron Aleksanterin Korkein Kaupunkikoulu
Viron lippu
Seuraelämää Põltsamaalla
Sivistyselämää Põltsamaalla
Põltsamaa 1900-luvulla
Põltsamaan Museo
Põltsamaan kaupunki
» Takasin » Historiaa » Põltsamaa 1900-luvulla
Põltsamaa 1900-luvulla

20. heinäkuuta 1920 Põltsamaalle annettiin kauppalan itsehallinto-oikeus, ja samana vuonna perustettiin ETK Põltsamaan Tehtaat. Tehtaiden tuotannon kasvu kasvatti myös kauppalaa, ja Viron hallituksen päätöksellä Põltsamaasta tuli kaupunki 30. kesäkuuta 1926. Ensimmäisenä kaupunginjohtajana vuosina 1927-30 oli eversti Martin Terras.
Uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin vuonna 1929 Georg Kold, joka alkoi kehittää kaupunkia: hän perusti puukoulun, korjautti linnaa, päällystytti teitä. Rantaan rakennettiin paviljonki ja raivattiin uimaranta. Perustettiin Põltsamaan Kaunistamisen Yhdistys, jotta asukkaat saataisiin toimintaan mukaan. 1930-luvulla varustettiin kaikki kadut katulampuilla, joihin saatiin sähkö omasta sähkölaitoksesta.
Kokoelma "Sakalamaa elu" (Sakalamaan elämä) kuvaa 1930-luvun Põltsamaata vaatimattomasti elävän, työteliään väen kaupunkina: viinitehtaan ja hedelmäpuutarhan lisäksi täällä oli myös useita raudan- ja puunjalostamoita, kolme ajanmukaista myllyä ja sahaa, meijeri sekä joukko pienempiä ja suurempia kauppoja, unohtamatta sairaalaa, apteekkia, kolmea koulua, kahta pankkia, valtion ja kaupungin virastoja. Lisäksi kaupunki vuokrasi peltomaata. Koska Tarton-Tallinnan maantie kulki kaupungin läpi, riitti myös kolmelle hotelli-ravintolalle ja viidelle kahvilalle asiakkaita. Samana ajanjaksona ilmestyi Põltsamaalla kolme viikkolehteä.
II maailmansota tuhosi lähes 75% kaupungin rakennuksista. Vuosina 1950-62 Põltsamaa oli lähialueidensa keskus, ja kyseisellä ajanjaksolla kaupunkiin rakennettiin kulttuuritalo, sauna ja stadion. Uudessa kirjapainossa painettiin alueen lehteä "Kiir" (Säde). Mahtava elokuvateatteri ja lennätinrakennus ovat peräisin 1970-80-luvuilta, uuden kauppahallin rakentaminen jäi puolitiehen. EPT-rakennuskokonaisuuteen  perustettiin saunallinen uimahalli ja urheilutilat.
Uuden heräämisen aikana aktiivista työtä teki Põltsamaan Muinaismuistoseura, jonka johdolla uudistettiin vanhoja ja pystytettiin uusia muistomerkkejä, anottiin lupaa museon avaamiseksi ja järjestettiin kotiseutupäiviä. Kaupungin itsehallinnollinen asema palautettiin joulukuussa 1991.

 

©Poltsamaan Museo


 17.04.2004

www by c m a