Põltsamaan vanhin harrasteryhmä on sekakuoro "Heli" (Sointu), joka katsoo toimintansa alkaneen vuonna 1840. Martin Wilbergin johdolla kuoro pystyi pian esittämään neliäänisiä koraaleja, mikä puolestaan innosti täkäläistä pappia Emil Hörschelmannia säveltämään vironkielisiä kuorolauluja. Vuosina 1949-1991 kuoroa johti Heli Martin, jonka soinnillista etunimeä kuoro on kantanut vuodesta 1958 lähtien.
Vuonna 1865 Anikveren koulumestari Tõnu Omel perusti torviorkesterin. Puhallinmusiikki onkin edelleen yksi Põltsamaan tunnuksista: lukiolla on oma orkesterinsa, Kaupunginorkesteri harjoittelee kulttuurikeskuksen tiloissa, ja musiikkikoulu järjestää kesäisin kansainvälisiä puhaltajille ja myös viulisteille tarkoitettuja leirikouluja. Siten Põltsamaan kesät ovat aina täynnä musiikkia.
Vuonna 1867 perustettiin täkäläisen apteekkarin johdolla Põltsamaan Vapaapalokunta, jolle ruhtinas Gagarin rakennutti palokunnantalon omaan laskuunsa. Rakennus oli remontoituna käytössä vuoteen 2000 asti.
Vuonna 1881 perustettiin Põltsamaan Viron Maanviljelijöiden Yhdistys, josta myöhemmin eriytyivät Maitoyhdistys, koneenkäyttäjien yhdistykset, Yhdyspankki ja Talousyhdistys. I maailmansotaan mennessä järjestettiin 13 maatalousnäyttelyä. Sodan jälkeen yhdistyksen korjatun seuratalon tiloihin muutti Jõgevan Maakunnan Keskuskirjasto, joka sai alkunsa vuonna 1914 perustetusta Põltsamaan Lukupiiristä (myöhemmin Sivistysseura). Kirjasto toimii edelleen samoissa tiloissa. Vuonna 1919 naiset perustivat oman Põltsamaan Viron Naistenseuran, jonka tärkein saavutus oli päiväkodin perustaminen.
Vuonna 1923 muodostettiin aktiivisen seurapiirimiehen Karl Vervolt-Aretin johdolla Laulun ja Soiton Seura "Leelo", joka on myös säilynyt toiminnassa nykypäiviin asti.

©Poltsamaan Museo