Vuonna 1750 siirtyi Uuden-Põltsamaan kartano Heinrich Fickin tyttärelle Christinalle ja tämän aviomiehelle Jacob Heinrich von Lilienfeldille. Andjan kartanossa syntyneet Lilienfeldin veljekset olivat tehneet nopean uran keisarinna Annan (Ivanovna) ja Anna Leopoldovnan hoveissa, mutta joutuneet epäsuosioon Elizabetin (Jelizaveta Petrovna) aikana ja viettäneet ainakin kuukauden vankilassa. Nuorempi veljeksistä, Jacob Heinrich palasi Viroon, avioitui Christina von Fickin kanssa ja vietti lähes koko loppuelämänsä Põltsamaalla. Keisarinna Katariina II:n aikana hän nousi salaneuvoksen arvoasemaan.
Lilienfeld on kirjoittanut kaksi näytelmää: "Der Neujahrs-Wunsch" (Uudenvuodentoive) ja "Uranie oder die Verwandtschaft der Liebe und der Freundschaft" (Urania eli rakkauden ja ystävyyden sukulaisuus). Teoksessaan "Das neue Staats-Gebäude" (Uusi valtionjärjestys) hän analysoi Euroopan valtioiden yhdistymisen mahdollisuuksia yhteisen päämäärän nimessä - sotien lopulliseksi lopettamiseksi.
Lisätäkseen Põltsamaan yritteliäisyyttä ja omaa varallisuuttaan Lilienfeld perusti puuteritehtaan, jossa valmistettiin Torman pastorin Georg Eisen von Schwarzenbergin ohjeiden mukaisesti puuteria perunatärkkelyksestä. Siten Põltsamaasta muodostui Lauwin ja Lilienfeldin yhteistyöllä varakas asuinyhteisö, jolla oli kukoistava talous ja jonne oli tuotu joukottain saksalaisia käsityöläisiä.

©Poltsamaan Museo