Vuonna 1720, kun Põltsamaan alue ei ollut enää sotilaallisesti tärkeä, Pietari I:n neuvonantaja Heinrich von Fick pyysi koko pitäjää vanhoine linnoituksineen itselleen. Aluetta oli suositellut hänen tyttärensä Auroran kummitäti Maria Aurora von Köningsmark, jonka isoisä, Ruotsin sotamarsalkka Hermann von Wrangell ja eno Wolmar von Wrangel olivat omistaneet maat silloin, kun Viro kuului Ruotsin hallintoon.
Heinrich Fick oli kotoisin Hampurista, ja hän oli palvellut Ruotsin valtiota. Myöhemmin hän salakuljetti Ruotsista - toisinaan vaimonsa hameiden väliin piilotettuina - valtion virallisten dokumenttien kopioita Venäjälle auttaakseen Pietari I:tä kehittämään omaa valtiotaan Ruotsin mallin mukaiseksi. Kaiken muun ohessa hän neuvoi perustamaan tiedeakatemian. Koska Fick oli ollut mukana esittämässä keisarinna Annalle (Ivanovna) aateliperustuslakia, hän joutui epäsuosioon, ja hänet lähetettiin kahden vävynsä kanssa Siperiaan, mistä hän alkoi lähetellä keisarilliselle perheelle kirjeitä jakuutteihin kohdistuvasta väkivallasta. Yhdeksää Siperiassa vietettyä vuotta seurasi kuitenkin vielä yhdeksän vuotta Põltsamaalla. Tuolloin Fick alkoi kehittää Põltsamaan taloutta päämääränään luoda sinne niin esikuvallinen asuinyhteisö, että siitä otettaisiin mallia koko Venäjällä.
Heinrich Fick kuoli vuonna 1750, ja hänen omistuksessaan olleet maat jaettiin hänen viidelle tyttärelleen. Hänen poliittista toimintaansa jatkoi Uuden-Põltsamaan (Neu-Oberpahlen) kartanon uusi omistaja Jacob Heinrich von Lilienfeld, taloudellisen toiminnan jatkajaksi taas tuli Põltsamaan linnan omistaja Woldemar Johann von Lauw.

©Poltsamaan Museo